perjantai 16. helmikuuta 2018

Verkkokauppa tukemassa kivijalkamyymälää


Verkkokauppa on tätä päivää, lähes jokaisella liikkeellä on oma verkkokauppa. Kun lähdetään miettimään verkkokaupan luomista, tulee varmasti helposti ensimmäisenä mieleen, että miten saan oman verkkokauppani erottumaan muista, miksi valita juuri se meidän verkkokauppa eikä kilpailijan. Ja entä jos asiakkaat kivijalkamyymälästä katoavat verkkokaupan johdosta. Verkkokauppaa suunniteltaessa tulisikin miettiä mitä voimme tehdä, jotta verkkokauppa tukisi kivijalkamyymälää ja toisi lisää asiakkaita, eikä siirtäisi vain nykyisiä asiakkaita tilaamaan verkosta.

Kun haluat verkkokaupan tukevan kivijalkamyymälääsi, mieti näitä:

TILAA VERKOSTA, NOUDA MYYMÄLÄSTÄ
Melkein jokaisella verkkokaupalla on käytössään tilaa verkosta ja nouda myymälästä, ja monesti tällöin toimitus on ilmainen. Tämä tuo verkkokauppa-asiakkaatkin helposti myymälään ja mikäli tämä toimitusvaihtoehto tarjotaan vielä ilmaiseksi, houkuttaa se myös eniten, mikäli myymälä on sopivan matkan päässä.

PALAUTUS MYYMÄLÄÄN
Monesti verkkokaupan tuotteet saa myös palauttaa myymälään. Asiakkaan ei tarvitse lähteä postittamaan tuotteita vaan hän voi tuoda ne suoraan myymälään ja samalla saattaa jopa ostaa jotakin palauttamansa tuotteen tilalle.

KANTA-ASIAKKUUS
Mikäli käytössä on jonkinlainen kanta-asiakasjärjestelmä, tulisi siitä hyötyä myös verkkokaupan puolella, jolloin voidaan kanta-asiakasetujakin kohdistaa niin, että tietyt edut ovat saatavissa vain myymälässä, mikä houkuttaa myös niitä pääasiassa verkossa ostavia tulemaan tekemään ostoksia myymälään (ja toki myös toisin päin, eli joitakin etuja vain verkossa).

MYYMÄLÄSAATAVUUS
Lisäksi on hyvä huomioida vielä ominaisuus, joka helpottaa kivijalkamyymälässä asiointia, eli tuotteiden myymäläsaatavuuden tarkistus verkkokaupasta. Tällöin asiakas, joka haluaa ostaa vaikka tietyntyyppisen mekon ja tarvitsee sen sellaisella aikataululla, että ei ole aikaa odotella verkkokaupan toimitusta, voi hän etukäteen tarkastella valikoimaa, valita vaihtoehdot, tarkastaa, että niitä löytyy myymälästä ja lähteä sovittamaan (kenties jopa puhelimitse varata kyseiset mekot sovitusta varten).

AJANVARAUS
Jos kivijalkamyymälässä on jokin ajanvarausta vaativa palvelu, mahdollista kyseisen palvelun ajanvaraus verkkokaupassa. Näin moni verkossakin asioiva kiinnostuu tarjoamastasi palvelusta ja varaa siihen mahdollisesti heti ajan.

Kirjoittajat; Päivi Aaltonen, Tia Koski, Tanja Rantanen, Suvi Rosengren ovat SAMKin Kuninkaisten kampuksen liiketalouden aikuisopiskelijoita.

maanantai 22. tammikuuta 2018

Taloushallinto – kivijalkayrityksen kivijalka


Kirjanpito ja taloushallinto mielletään valitettavan usein synonyymeiksi. Kirjanpito on mekaanista, opetettua suorittamista, kun taas taloushallinto on nimensä mukaisesti kokonaisvaltaista talouden hallintaa; kirjanpitoa höystettynä raportoinnilla ja asiantuntevalla, asiakkaalle räätälöidyllä neuvonnalla sekä oikeanlaisten työkalujen kuten taloushallinnon ohjelmistojen käyttöä.

Käyvätkö lapsesi tutulla, mahdollisimman halvalla lääkärillä? Yritys on yleensä yrittäjälle kuin lapsi, ja asiantuntevissa käsissä hoidettu taloushallinto pitää huolen siitä, että tämä lapsi pysyy terveenä ja kasvaa aikuiseksi. Väärissä käsissä hoidettuna yritys taas voi sairastua jo vauvaiässä vaikka yrittäjä tekisi bisneksessään kaiken oikein. Ei siis ole ihan sama kuka yrityksesi talousasioita hoitaa ja millä tavoin.

Etenkin kivijalkayritysten, joissa resurssit ovat yleensä pienet ja asiakkaiden käytös voi nopeastikin muuttua, tulee reagoida muuttuvaan ympäristöön nopeasti. Kun talousasiat ovat osaavan, luotettavan tahon hallussa ja saat keskittyä siihen mitä parhaiten osaat, ovat menestyksen palikat käsissäsi.


”Tein itse ja säästin”

Monet yrittäjät ajattelevat säästävänsä tekemällä kirjanpidon itse. Ymmärrettävää, mikäli varoja on niukasti ja kaikissa kuluissa on säästettävä. Mutta ei ymmärrettävää, mikäli yrittäjä tekee jo muutenkin ympäripyöreitä päiviä ilman lomia ja talousasioiden osaaminenkin on peruskoulutasolla.

Yritykseensä rakastunut yrittäjä hokee päässään mantraa ”läpi harmaan kiven” vaikka ei ymmärrä tekevänsä määrällisesti paljon mutta täysin vääriä asioita. Vaikka kirjanpidon osaisikin ja pystyisikin tekemään itse, ei väsyneenä enää näe ”metsää puilta”. Talouden tunnuslukujen näyttäessä punaista niitä ei osata tai niitä ei haluta nähdä.



Kivijalkayrityksen vetäjänä toivot joka päivä, että asiakkaat astuvat liikkeeseesi ja käyttävät palveluitasi tai ostavat tuotteitasi. Maksavat siis siitä, että saavat liikkeestäsi laatua ja ammattitaitoa. Tee sinä samoin kuin he; myönnä se mitä et osaa, mikä on sinulle ja yrityksellesi tärkeää ja teetä se ammattilaisella.

PS. Yllä mainittua voi soveltaa myös markkinointiin.

Kiinnostu yrityksestäsi!

Yrityksen pyörittäminen on muutakin kuin raa’an työn tekemistä. Se on suunnittelua, menneistä oppimista, jatkuvaa parantamista, kasvamista, kehittymistä. Omien puutteiden myöntämistä ja epämukavuusalueelle menemistä.

Ihannetilanteessa yrittäjä tekee intohimostaan liiketoimintaa. Rakkaasta harrastuksesta tulee työ, jota on aina halunnut tehdä. Mutta siinäkin tapauksessa se on liiketoimintaa, eli rahan lähteet ja kassavirta pitää tuntea ja rahan käytön kohteet miettiä tarkkaan tai taivas muuttuu helvetiksi.

Mikäli yrittäjä itse ei ymmärrä talouden perusasioita, eikä tilitoimisto ohjaa ja neuvo, ovat ongelmat väistämättömiä vaikka miten hyviä tuotteita myisit tai miten ammattitaitoisesti palvelisit asiakkaitasi. Ulkopuolisen asiantuntijan näkemys ja asioiden säännöllinen kyseenalaistaminen on korvaamatonta. Tämän olen aikanaan saanut itse kokea ja siitä yhdestä päivästä olen ikuisesti kiitollinen. Se muutti yritykseni ja siten elämäni suunnan. Yrittäjän silmiä tulee aika ajoin avata ja muistuttaa, että paikallaan et voi pysyä; jos et mene eteenpäin, menet taaksepäin.

Kirjoittaja on raumalainen Jussi Lehto,  SAMKin Kuninkaisten kampuksen liiketalouden aikuisopiskelija ja taloushallintopalveluyrityksen myyntipäällikkö, joka on puolet elämästään toiminut yrittäjänä, samalla saarnaten nuorille yrittämisen taivaasta ja helvetistä.

tiistai 3. lokakuuta 2017

Palveleva Huittinen

Palveleva Huittinen

27.09.2017LEENA SÄÄSKI, LEHTORI, SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU, HUITTINEN
Syyskuun alussa alkoi lähes sadan uuden opiskelijan taival Huittisissa Satakunnan ammattikorkeakoulussa Kuninkaisten kampuksella tähtäimessä tradenomi-tutkinto. Opiskelijat olivat läpäisseet pääsykokeen, joka toteutettiin nyt toista kertaa verkossa. Orientaatiopäivillä oli havaittavissa innostusta saadusta opiskelupai-kasta ja jännitystäkin, kuinka aikuisopiskelija pärjää verkko-opinnoissaan työn ja muun elämän ohessa.
Ensimmäisen orientaatiopäivän jälkeen kokoonnuttiin opiskelijoiden kanssa ruokailemaan paikalliseen ravintolaan. Palvelu sujui ystävällisesti, ateria maistui ja jälkiruoka oli herkuttelijan unelma. Opiskelijat kyselivät Huittisista ja kaupungin elinkeinorakenteesta. Ihmettelivät, mitä huittislaiset tekevät työkseen. Jotkut olivat aiemmin porhaltaneet kaasu pohjassa valtatietä pitkin kaupunki ohi. Edes Huittinen-kylttejä eivät olleet
Aamupala oli runsas ja ekstrapalvelua sai samaan hintaan.
huomanneet.
Kerroin, miten huittislaisiin kivijalkaliikkeisiin tullaan asioimaan kauempaakin, jopa satojen kilometrien päästä. Pudottelin faktoja muun muassa maaseutuelinkeinoista, elintarviketeollisuudesta sekä yrityksistä, jotka ovat valloittaneet maailmaa upeilla innovaatioillaan. Kuulijat olivat ihmeissään.
Eräs opiskelija kertoi muille, että oli netistä varannut yöpymispaikan paikallisesta maaseutumatkailuyrityksestä. Nettisivut olivat toimivat, sivuilla mukavat kuvat ja tarvittavat yhteystiedot löytyivät helposti. Yrityksen asiakaspalvelu paikan päällä sekä majoitustilat ylittivät kirkkaasti kaikki odotukset. Aamupala oli runsas ja ekstrapalvelua sai samaan hintaan. Pääkaupunkiseudulta tullut opiskelija kiitteli.
Muistelin samalla kuulijoille, että ostin hiljattain trendikkään hupparin kummipojalleni huittislaisesta kivijalkaliikkeestä. Junnulta oli mennä hampurilainen väärään kurkkuun, kun kerroin ostoskaupungin. Hän oli nimittäin ihastellut ihan samanlaista vaatetta pari viikkoa aiemmin nuoren miehen päällä Saksassa, Münchenin lentokentällä. Tuuminut, mistähän sellaisen saisi. Nyt sai. Huittisista.
https://www.lauttakyla.fi/kolumni/270917/palveleva-huittinen 

maanantai 4. syyskuuta 2017

Yrittäjä on brändi

Perinteinen kivijalkayritys henkilöityy yrityksen ihmisiin vahvasti. Yrittäjä on yrityksen vahvin ja isoin viesti asiakkaalle. Brändin rakentaminen on ehdottomasti yksi kivijalkatoimijoiden tärkeimmistä toiminnoista -  ja se koskee myös yrittäjää. Se ei ole pelkästään valtavien, monikansallisten korporaatioiden työtä, vaan koskettaa meitä kaikkia; yksittäisiä ihmisiä, työnhakijoita, pienen putiikin pitäjää ja suuren ketjuyrityksen johtajaa…

Me olemme brändeja, halusimme tai emme. Potentiaaliset asiakkaat, ystävät, työnantajat muodostavat mielikuvia meistä toimintamme esim. asiakaspalvelun, Facebook-päivitysten, pukeutumisen tai puhetyylin kautta. Hyvän tyypin kanssa on miellyttävämpää viettää aikaa, käydä kauppaa tai vaikka palkata hänet. Brändi näkyy ja kuuluu kauas.

                                        Loimaan Kauneushoitola Sabrinassa kohtaat hymyjä 

Ajankuvaan tosiaan kuuluu, ettei pelkästään brändätä yritystä. On itsestään selvää, että on tultava taustalta esille ja tehtävä itsensä näkyväksi. Asiakkaiden kanssa on kommunikoitava mahdollisimman monien kanavien kautta – myymälä on tärkeä, mutta ei saa olla ainoa viestintäkanava. Näin saat myös oman henkilökohtaisen brändisi arvon asiakkaiden tietoisuuteen paremmin ja tehokkaammin.

                               Kankaanpään kivijalkatoimijat etsivät uusia kanavia palvellaakseen

Millaisia muita ohjeita sitten yrittäjäbrändin rakentamiseen voisi antaa?       

Palvele ja ole asiantuntija

Tunnet asiakkaasi ja tuotteesi/palvelusi parhaiten. Anna sen näkyä. Toimi luotettavasti. Asiakkaasi arvostavat sitä, että olet välittänyt hänen tarpeistaan ja löytänyt niihin uusia ratkaisuja. 
      
      Viesti oikein ja erottaudu

Mieti tarkkaan millaisessa viestintäympäristössä asiakkaasi toimivat. Ole siellä läsnä. Ihmiset saavat satoja, tuhansia viestejä päivittäin eri kanavista. Erottautua pitää. 

                                 Yksityiskohdilla on merkitystä myös brändäyksessä.

                             

Uskalla olla myös asioista mieltä, mutta positiivisella tavalla. Monet yritykset pelkäävät ottaa kantaa. Muista, että et voi miellyttää kaikkia – tavoittelet niitä, joilla on kanssasi sama arvomaailma.

                                


                                   Kelloliike J. Mäkelän (Loimaa) myymäläpäällikkö levolla

Verkostoidu

Yksin ei tässä maailmassa pärjää. Verkostoidu. Tehkää yhdessä asioita. Liity paikalliseen yrittäjäjärjestöön, osallistu toimintaan, tehkää yhteiskampanjoita kauppiasverkostojen kanssa, käy koulutuksissa… Kuluttajat tulevat kauempaa asioimaan, kun kokonaistarjonta on suurempaa.

                           Hullu Yö Huittisissa on kauppiaitten ja elinkeinotoimen voimannäyttö


Ole oma itsesi

On tärkeää olla oma, johdonmukainen itsensä. Teeskentely ei ole ratkaisu.

Tekemistä riittää, mutta kun brändin rakentaminen on omannäköistä, ei sen työllistävä vaikutus ole mahdoton!

maanantai 6. helmikuuta 2017

Tukevasti kivijalassa


Olen piipahtanut uuteen putiikkiin, joka on hiljattain avattu kotipaikkakunnalleni. Plaraan vaaterekkien naisten vaatteita mieli harmaana. Aamulla perhe on kiukutellut ja päivällä pomo haukkunut. Ulkona sataa räntää.

– Voinko auttaa jotenkin? myyjä kysyy iloisesti.

– Ei, kiitos. Katselen vaan.

Myyjä havainnoi lysähtäneen habitukseni ja jättää minut rauhaan. Kunnioitettavaa pelisilmää. Ei onneksi yritä olla yltiöpositiivinen. Se ärsyttäisi tässä mielentilassa.

Vähitellen nappailen mustia ja beigenvärisiä vaatteita käsivarrelleni ja suuntaan kohti pukukoppia.

Nuorena inhosin beigejä alusvaatteita. Niitä kutsuttiin mummo-kalsareiksi. Nyt kuorrutan beesillä itseni vapaaehtoisesti. Kalsarinvärisiä vaatteita ovat komerot pullollaan. Löytyy puseroita, takkeja ja tunikoita, jotka äkkiseltään katsottuna ovat kaikki samannäköisiä. Ne sointuvat kivasti kulahtaneeseen tukkaan sekä nuutuneeseen ilmeeseen. Suorastaan säteilevät valoa ja energiaa ympärilleen.

Leena Sääski (vas.) ja yrittäjä Elina Telin Uudenkaupungin Vaateputiikki Elinassa.

Myyjä katsahtaa asuvalikoimaani ja ehdottaa, jos kokeilisin helmenharmaata kaunista tunikaa, jonka etumus loistaa kullanvärisistä niiteistä. Hujautan tunikan päälleni ja parkaisen:

– Kauhea säkki! Tämähän on hirveä.

– Katsotaanpas, rauhoittaa myyjä.

– Siihen voisi sopia hyvin tämä leveä vyö.

– En ole vyö-ihmisiä, torjun jyrkästi. Nyhdän one-size-tunikan helmaa.

– Tämä huivi natsaa myös asuun, toteaa myyjä ja ojentaa suuren punakukkaisen huivin.

Kiedon huivin kaulaani ja saan sen näyttämään kohtuulliselta. Myyjä jättää vyön roikkumaan vaatetangon päähän näkyvilleni. Ei yritäkään tyrkyttää sitä. Kohta näpelöin vyötä ja virittelen sitä tunikan päälle. Ei istu, ei. En ole vyö-ihmisiä. Asiahan tuli jo selväksi.

Myyjä palvelee samaan aikaan paria muutakin asiakasta. Kuin tyhjästä hän ilmaantuu viereeni ja ryhtyy asettelemaan vyötä lantiolle. Rypyttää tunikaa sopivassa suhteessa vyöhön, taiteilee huivin ilmavasti ja rullaa vähäeleisesti ”säkin” hihat käsivarsille.

– Onpas rennon tyylikäs asukokonaisuus! huudahtaa juuri sisään saapunut asiakas.
– Aikas kiva. Huomaan hymyileväni peilikuvalle.

– Otan nämä kaikki.

Lähden putiikista unikonvärinen ostoskassi iloisesti kädessä keikkuen. Räntä ei rasita, perhe on muuttunut hauskaksi ja pomokin on taas ihan bueno.

Ovipumppu laulaa ja asiakas kiittää!


Leena Sääski
Markkinoinnin lehtori, SAMK

Kirjoittaja on henkilö, joka seisoo tukevasti kivijalassa.