tiistai 3. lokakuuta 2017

Palveleva Huittinen

Palveleva Huittinen

27.09.2017LEENA SÄÄSKI, LEHTORI, SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU, HUITTINEN
Syyskuun alussa alkoi lähes sadan uuden opiskelijan taival Huittisissa Satakunnan ammattikorkeakoulussa Kuninkaisten kampuksella tähtäimessä tradenomi-tutkinto. Opiskelijat olivat läpäisseet pääsykokeen, joka toteutettiin nyt toista kertaa verkossa. Orientaatiopäivillä oli havaittavissa innostusta saadusta opiskelupai-kasta ja jännitystäkin, kuinka aikuisopiskelija pärjää verkko-opinnoissaan työn ja muun elämän ohessa.
Ensimmäisen orientaatiopäivän jälkeen kokoonnuttiin opiskelijoiden kanssa ruokailemaan paikalliseen ravintolaan. Palvelu sujui ystävällisesti, ateria maistui ja jälkiruoka oli herkuttelijan unelma. Opiskelijat kyselivät Huittisista ja kaupungin elinkeinorakenteesta. Ihmettelivät, mitä huittislaiset tekevät työkseen. Jotkut olivat aiemmin porhaltaneet kaasu pohjassa valtatietä pitkin kaupunki ohi. Edes Huittinen-kylttejä eivät olleet
Aamupala oli runsas ja ekstrapalvelua sai samaan hintaan.
huomanneet.
Kerroin, miten huittislaisiin kivijalkaliikkeisiin tullaan asioimaan kauempaakin, jopa satojen kilometrien päästä. Pudottelin faktoja muun muassa maaseutuelinkeinoista, elintarviketeollisuudesta sekä yrityksistä, jotka ovat valloittaneet maailmaa upeilla innovaatioillaan. Kuulijat olivat ihmeissään.
Eräs opiskelija kertoi muille, että oli netistä varannut yöpymispaikan paikallisesta maaseutumatkailuyrityksestä. Nettisivut olivat toimivat, sivuilla mukavat kuvat ja tarvittavat yhteystiedot löytyivät helposti. Yrityksen asiakaspalvelu paikan päällä sekä majoitustilat ylittivät kirkkaasti kaikki odotukset. Aamupala oli runsas ja ekstrapalvelua sai samaan hintaan. Pääkaupunkiseudulta tullut opiskelija kiitteli.
Muistelin samalla kuulijoille, että ostin hiljattain trendikkään hupparin kummipojalleni huittislaisesta kivijalkaliikkeestä. Junnulta oli mennä hampurilainen väärään kurkkuun, kun kerroin ostoskaupungin. Hän oli nimittäin ihastellut ihan samanlaista vaatetta pari viikkoa aiemmin nuoren miehen päällä Saksassa, Münchenin lentokentällä. Tuuminut, mistähän sellaisen saisi. Nyt sai. Huittisista.
https://www.lauttakyla.fi/kolumni/270917/palveleva-huittinen 

maanantai 4. syyskuuta 2017

Yrittäjä on brändi

Perinteinen kivijalkayritys henkilöityy yrityksen ihmisiin vahvasti. Yrittäjä on yrityksen vahvin ja isoin viesti asiakkaalle. Brändin rakentaminen on ehdottomasti yksi kivijalkatoimijoiden tärkeimmistä toiminnoista -  ja se koskee myös yrittäjää. Se ei ole pelkästään valtavien, monikansallisten korporaatioiden työtä, vaan koskettaa meitä kaikkia; yksittäisiä ihmisiä, työnhakijoita, pienen putiikin pitäjää ja suuren ketjuyrityksen johtajaa…

Me olemme brändeja, halusimme tai emme. Potentiaaliset asiakkaat, ystävät, työnantajat muodostavat mielikuvia meistä toimintamme esim. asiakaspalvelun, Facebook-päivitysten, pukeutumisen tai puhetyylin kautta. Hyvän tyypin kanssa on miellyttävämpää viettää aikaa, käydä kauppaa tai vaikka palkata hänet. Brändi näkyy ja kuuluu kauas.

                                        Loimaan Kauneushoitola Sabrinassa kohtaat hymyjä 

Ajankuvaan tosiaan kuuluu, ettei pelkästään brändätä yritystä. On itsestään selvää, että on tultava taustalta esille ja tehtävä itsensä näkyväksi. Asiakkaiden kanssa on kommunikoitava mahdollisimman monien kanavien kautta – myymälä on tärkeä, mutta ei saa olla ainoa viestintäkanava. Näin saat myös oman henkilökohtaisen brändisi arvon asiakkaiden tietoisuuteen paremmin ja tehokkaammin.

                               Kankaanpään kivijalkatoimijat etsivät uusia kanavia palvellaakseen

Millaisia muita ohjeita sitten yrittäjäbrändin rakentamiseen voisi antaa?       

Palvele ja ole asiantuntija

Tunnet asiakkaasi ja tuotteesi/palvelusi parhaiten. Anna sen näkyä. Toimi luotettavasti. Asiakkaasi arvostavat sitä, että olet välittänyt hänen tarpeistaan ja löytänyt niihin uusia ratkaisuja. 
      
      Viesti oikein ja erottaudu

Mieti tarkkaan millaisessa viestintäympäristössä asiakkaasi toimivat. Ole siellä läsnä. Ihmiset saavat satoja, tuhansia viestejä päivittäin eri kanavista. Erottautua pitää. 

                                 Yksityiskohdilla on merkitystä myös brändäyksessä.

                             

Uskalla olla myös asioista mieltä, mutta positiivisella tavalla. Monet yritykset pelkäävät ottaa kantaa. Muista, että et voi miellyttää kaikkia – tavoittelet niitä, joilla on kanssasi sama arvomaailma.

                                


                                   Kelloliike J. Mäkelän (Loimaa) myymäläpäällikkö levolla

Verkostoidu

Yksin ei tässä maailmassa pärjää. Verkostoidu. Tehkää yhdessä asioita. Liity paikalliseen yrittäjäjärjestöön, osallistu toimintaan, tehkää yhteiskampanjoita kauppiasverkostojen kanssa, käy koulutuksissa… Kuluttajat tulevat kauempaa asioimaan, kun kokonaistarjonta on suurempaa.

                           Hullu Yö Huittisissa on kauppiaitten ja elinkeinotoimen voimannäyttö


Ole oma itsesi

On tärkeää olla oma, johdonmukainen itsensä. Teeskentely ei ole ratkaisu.

Tekemistä riittää, mutta kun brändin rakentaminen on omannäköistä, ei sen työllistävä vaikutus ole mahdoton!

maanantai 6. helmikuuta 2017

Tukevasti kivijalassa


Olen piipahtanut uuteen putiikkiin, joka on hiljattain avattu kotipaikkakunnalleni. Plaraan vaaterekkien naisten vaatteita mieli harmaana. Aamulla perhe on kiukutellut ja päivällä pomo haukkunut. Ulkona sataa räntää.

– Voinko auttaa jotenkin? myyjä kysyy iloisesti.

– Ei, kiitos. Katselen vaan.

Myyjä havainnoi lysähtäneen habitukseni ja jättää minut rauhaan. Kunnioitettavaa pelisilmää. Ei onneksi yritä olla yltiöpositiivinen. Se ärsyttäisi tässä mielentilassa.

Vähitellen nappailen mustia ja beigenvärisiä vaatteita käsivarrelleni ja suuntaan kohti pukukoppia.

Nuorena inhosin beigejä alusvaatteita. Niitä kutsuttiin mummo-kalsareiksi. Nyt kuorrutan beesillä itseni vapaaehtoisesti. Kalsarinvärisiä vaatteita ovat komerot pullollaan. Löytyy puseroita, takkeja ja tunikoita, jotka äkkiseltään katsottuna ovat kaikki samannäköisiä. Ne sointuvat kivasti kulahtaneeseen tukkaan sekä nuutuneeseen ilmeeseen. Suorastaan säteilevät valoa ja energiaa ympärilleen.

Leena Sääski (vas.) ja yrittäjä Elina Telin Uudenkaupungin Vaateputiikki Elinassa.

Myyjä katsahtaa asuvalikoimaani ja ehdottaa, jos kokeilisin helmenharmaata kaunista tunikaa, jonka etumus loistaa kullanvärisistä niiteistä. Hujautan tunikan päälleni ja parkaisen:

– Kauhea säkki! Tämähän on hirveä.

– Katsotaanpas, rauhoittaa myyjä.

– Siihen voisi sopia hyvin tämä leveä vyö.

– En ole vyö-ihmisiä, torjun jyrkästi. Nyhdän one-size-tunikan helmaa.

– Tämä huivi natsaa myös asuun, toteaa myyjä ja ojentaa suuren punakukkaisen huivin.

Kiedon huivin kaulaani ja saan sen näyttämään kohtuulliselta. Myyjä jättää vyön roikkumaan vaatetangon päähän näkyvilleni. Ei yritäkään tyrkyttää sitä. Kohta näpelöin vyötä ja virittelen sitä tunikan päälle. Ei istu, ei. En ole vyö-ihmisiä. Asiahan tuli jo selväksi.

Myyjä palvelee samaan aikaan paria muutakin asiakasta. Kuin tyhjästä hän ilmaantuu viereeni ja ryhtyy asettelemaan vyötä lantiolle. Rypyttää tunikaa sopivassa suhteessa vyöhön, taiteilee huivin ilmavasti ja rullaa vähäeleisesti ”säkin” hihat käsivarsille.

– Onpas rennon tyylikäs asukokonaisuus! huudahtaa juuri sisään saapunut asiakas.
– Aikas kiva. Huomaan hymyileväni peilikuvalle.

– Otan nämä kaikki.

Lähden putiikista unikonvärinen ostoskassi iloisesti kädessä keikkuen. Räntä ei rasita, perhe on muuttunut hauskaksi ja pomokin on taas ihan bueno.

Ovipumppu laulaa ja asiakas kiittää!


Leena Sääski
Markkinoinnin lehtori, SAMK

Kirjoittaja on henkilö, joka seisoo tukevasti kivijalassa. 

perjantai 13. tammikuuta 2017

Klikkaa Kivijalkaa

Kuvassa: Projektisihteeri Nadja Lauttakylän Rauta ja Taloudessa.

Tervetuloa kivijalkayritysten elämää, toimintaa ja ajankohtaisia asioita käsittelevän blogin pariin. Keskitymme erityisesti Huittisten, Kankaanpään, Loimaan ja Uudenkaupungin kivijalkatoiminnan pariin. Blogi on osa Kivijalka Kuntoon! -hankkeen toimintaa. Kirjoittajina toimivat hanke- ja kivijalkayrittäjien lisäksi mm. yrittäjä- ja kauppiasverkostojen toimijoita sekä kaupunkien elinkeinoihmisiä, jotka samalla toimivat hankkeen vahvoina yhteistyökumppaneina. Kaupunkien elinkeinotoimet pitävät kivijalkayrityksiä erittäin tärkeinä mm. alueiden elinvoiman ja vetovoiman kannalta.

Asiakkaiden käyttäytyminen on muuttunut viimeisinä vuosina dramaattisesti. Globaali verkkokauppa on kasvanut räjähdysmäisesti ja kaupan keskittyminen on osaltaan kurittanut perinteistä kivijalkamaailmaa. Toisaalta osa asiakkaista kaipaa enemmän sosiaalista kontaktia, tuotteiden hypistelyä, konkreettisia elämyksiä ja palvelua ostosten ohessa. Polarisaatiota on tapahtumassa tässäkin. Käyttäytymisen muutos koskee kaikkia; pääkaupunkiseudun sinkuista, maaseudun perhetalouksiin.

Kyse ei kuitenkaan ole puhtaasta kivijalan ja verkkokaupan välisestä kaksintaistelusta. Harvard Business Reviewn (lähde: https://hbr.org/2016/05/the-best-retailers-combine-bricks-and-clicks) mukaan asiakkaan hakevat tietoa, shoppailevat, ostavat jne. hyvin eri tavoin; yhdistelemällä verkkoa, erityisesti mobiilia ja käyntejä kivijalassa. Luovat kauppiaat käyttävät uutta teknologiaa hyväkseen esimerkiksi varastonhallinnan, markkinoinnin, maksujärjestelmien suhteen.

Perusasiat kuntoon 

Sain mahdollisuuden olla kuulemassa Googlen toimialajohtaja Hanna Kivelän ajatuksia ”Digitaalisuus muuttaa kaiken” seminaarissa Huittisissa. Kivelän mukaan yksi tärkeimmistä asioista kivijalkakaupassa on kuitenkin muistaa perusasiat. Pitää astua asiakkaan saappaisiin. Miten asiakas löytää liikkeemme, tuotteemme ja palvelumme? Miltä näytämme siellä? Mitä meistä puhutaan?

Kivelän mukaan ihmiset käyttävät koko ajan enemmän ja enemmän mobiilia; myös kivijalkaliikkeissä. Joidenkin tutkimusten mukaan koskettelemme omaa älypuhelintamme keskimäärin 150 kertaa päivässä. Digitaalisuus on todellakin osa arkeamme. Emme enää mene verkkoon, vaan elämme siellä.

Tulevaisuuteen 

Edellä mainittuihin sekä muihin markkinoinnillisiin haasteisiin pyrimme vastaamaan erilaisten koulutus- ja valmennustapahtumien kautta. Löydätte lisää niistä blogin ajankohtais-osiosta (linkki kys. sivuun). Hankkeen päätavoite on kivijalkatoimijoiden liiketaloudellisen osaamisen lisääminen hankepaikkakunnilla.

Olen ollut onnekkaassa asemassa ja päässyt tutustumaan sekä keskustelemaan erilaisten kivijalkayrittäjien kanssa Huittisissa, Kankaanpäässä, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Ilokseni voin todeta, että meillä on huipputyyppejä myymässä laadukkaita tavaroita ja palveluita kuluttajille näillä alueilla.

Kaupungeissa on vahvaa verkostoitumista tapahtunut ja tapahtumassa. Esimerkkejä on monia; Huittisten Hullu Yö on kauppiaiden kaksi kertaa vuodessa järjestämä, iloinen, odotettu markkinahuuma. Loimaan Kauppala järjestää alueella aktiivisesti erilaisia tapahtumia kuten Kauppojen Yö ja Rompeloimaa. Kankaanpäässä mm. torialuetta kehitetään vahvasti ja sen ympärille yrittäjät, yrittäjäjärjestö ja elinkeinoihmiset ovat kehitelleet erilaisia tapahtumia. 400-vuotias Uusikaupunki ja sen kivijalkayrittäjät ovat vahvasti verkottumassa syvemmin ja mm. yhteinen, sähköinen markkinapaikka on suunnitteilla.

Voin lämpimästi suositella kaikkia tutustumaan vielä paremmin ja shoppailemaan kivijalassa. Olen varma, että teitä palvellaan ja teette hyviä löytöjä!

Projektipäällikkö Mikko Lehtonen

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Kivijalka Kuntoon järjestää koulutuksia ja valmennuksia

Kivijalka Kuntoon! -hanke järjestää koulutuksia ja valmennuksia pääasiassa markkinoinnin, myynnin, somen, verkkokaupan yms. aiheiden ympäriltä Huittisissa, Kankaanpäässä, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. 

Koulutuksiin voi osallistua kuka/ketkä tahansa yrityksestä. Pääkohderyhmänä ovat kivijalkayrittäjät ja muu mahdollinen henkilöstö. Voitte osallistua myös muiden kaupunkien toteutuksiin. Osa koulutuksista pidetään usealla paikkakunnalla, osa vain tietyillä - hieman paikkakuntien painotuksista riippuen. Voitte myös valita itseänne eniten kiinnostavat valmennukset, kaikkiin ei siis tarvitse lähteä mukaan. 

Rahoittaja toimii Maaseuturahasto - Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.

Hankkeeseen ja koulutuksiin ilmoittautuminen ja lisätietoja:

050 5694 894